Historiaa

Historiaa

Ilmoitus Savo lehdessä

"Pyydetään niitä henkilöitä, jotka kannattavat voimistelu- ja urheiluseuran perustamista Siilinjärvelle, kokoontumaan Taulumäelle 17 p:nä tammikuuta 1907 klo 2 i.p." 

 Seura sai nimekseen Voimistelu ja Urheiluseura Siilinjärven Ponnistus. Kokouksessa hyväksyttiin seuran säännöt. Perustajajäseniä seurassa oli 23. Vuonna 1910 tarkistettiin ja vahvistettiin seuran säännöt, mm "Seuran jäseneksi voipi jokainen 12 vuotta täyttänyt hyvämaineinen kansalainen päästä". Alkuaikoina harjoituspaikkoina toimi Taulumäen ja Pekkalan kesantopellot. Juoksut ja keihäänheitto suoritettiin maantiellä. Ensimmäisenä kyymmenenä vuotena urheilukenttinä toimivat Kasurilassa Kiurunkangas, Kyrönpelto ja Martikkala. Kirkonkylässä urheilupaikkana oli Siilin Mylly.

Vuoden 1915 seurakyselyssä lajeina olivat voimistelu, yleisurheilu, paini, hiihto, mäenlasku, jalkapallo, luistelu, uinti ja pyöräily. Lisäksi harrastettiin ammuntaa, nyrkkeilyä ja ratsastusta. Huvipuolella järjestettiin juhlia ja iltamia.

Vuonna 1917 jäsenmäärä oli 160. SiiPo oli silloin maakunnan suurin seura. Yleisessä kokouksessa hyväksyttiin uudet entistä tarkemmat säännöt. Kaksi vuotta myöhemmin rikottiin kahdensadan jäsenen raja. 1920 valmistui Seuralan talo ja urheilukenttä. Vuonna 1925 talo myytiin Suojeluskunnalle. Vuonna 1932 Ponnistus sai valtion urheilulautakunnalta 10000mk määrärahan. Se käytettiin kentän kunnostukseen. Vuonna 1933 kentälle saatiin Pohjois- Savon ensimmäinen tiilimurskajuoksurata ja pituutta sillä oli 250m. Sodan jälkeen Suojeluskunta lakkautettiin ja vuonna 1945 Seurala siirtyi Siilinjärven Manttaalikunnan omistukseen. Kansan kielessä paikka sai nimen Manttu.

Alkuaikoina harjoitusten keskuspaikkoina olivat Kasurila ja asemanseutu. Pitkien välimatkojen takia perustettiin alajaostoja. Kuuslahti oli ensimmäinen vuonna 1926. Sen jälkeen olivat vuorossa Pöljä vuonna 1927. Muita kyliä joihin syntyi alajaostoja olivat Koivusaari, Kolmisoppi, Toivala, Koivumäki, Hamula, Saarikylä, Heinämäki, Sänkimäki, Kasurila ja Kehvo. Keskuspaikaksi muodostui kirkonkylä.

Pöljän alajaostolla oli vuosien saatossa runsaasti lajeja; yleisurheilu, suunnistus, kuntourheilu, hiihto, mäenlasku, pujottelu ja lentopallo. Lisäksi kansanurheilulajeina olivat mm köydenveto, pussitappelu, hirrensyöksy ja lapikkaanheitto. Alajaostoilla saattoi siten olla sellaisia lajeja joita ei pääseurassa ollut. Vuosien saatossa Lajeja tuli ja jäi pois innostuksen ja tarpeen mukaan. Vuonna 1922 alkoi pesäpallo. Myöhemmin pujottelu, tennis, suunnistus, painon- ja voimanosto.

Vuonna 1959 valmistui kunnan toimesta uusi 350m juoksuradalla varustettu kenttä Siilinjokisuun keskikoulun lähelle Siilinlahdelle. Juoksurata toimi hyvin, mutta kenttä oli pehmeä ja sitä alettiin kutsua nimellä Sahara.

Lajien kirjo oli suuri ja myöhempinä vuosina Siilinjärven Ponnistuksesta erkani erikoisseuroiksi mm Toivalan Urheilijat; jalkapallo 1945, Siilin Rasti; suunnistus 1974 Pöljän Ponnistus; lentopallo 1976, Siilinjärven Hiihtoseura 1976 ja Siilinjärven Pesis 1987.

Vuonna 1987 valmistui Ahmon urheilualue. Siilinjärvi sai ensimmäisen 400m kahdeksanrataisen urheilukentän. Juoksuradalla on Novotan pinnoite, katsomossa 500 paikkaa ja kenttä on nurmipäällysteinen. Samalla valmistui harjoituskenttä pesäpalloa ja jalkapalloa varten, jääkiekkokaukalo, tenniskenttiä, valaistu 2,4km kuntorata ja huoltorakennus.

80- vuotis juhlavuotena Siilinjärven Ponnistuksessa toimi Yleisurheilu, Hiihto, Mäki, Naisvoimistelu, Painon- ja voimanosto, Pesäpallo, Pujottelu ja Tennisjaostot.

 Poimintoja Siilinjärven Ponnistus 80 vuotta teoksesta